TAVASTIA-KLUBI 14.9. KLO 20:10:06

The Duke

 

RAMONES: SWALLOW MY PRIDE

THE SOLUTION: GET ON BACK

LITTLE RICHARD.: OOH! MY SOUL

ROY ORBISON: IN THE REAL WORLD

KING CURTIS: MEMPHIS SOUL STEW

20:30: E STREET PUNKS

Aloitusaika muuttui edellisen blogin jälkeen. Liput täältä.

Yllä ennakointibiisit niille, jotka haluavat olla ajoissa parhailla paikoilla. Kymmentä yli tulee 1 punk, 1 soul ja 1 rock’n’roll. Ja sitten tietysti Roy ja King. Kun Memphisin soulpata alkaa kunnolla porista, bändi nelistää lavalle ja näkee –mitä? Suomalaisen puolikaaren1? Epämääräistä haahuilua2 kaikilla ulosmenoreiteillä? Vellovan yleisömassan? Ehkä ei vielä.

Bändi tekee joka tapauksessa parhaan keikkansa. Läpilyömättömien orkestereiden täytyy parantaa suoritustaan jatkuvasti. Niinpä menestyjien parhaat illat tapahtuvat usein ennen suurta suosiota. Silloin, kun on vielä jotain lunastettavaa. Kun fanit pitää poimia käsipelillä, yksi kerrallaan, vaikka sitten kirjaston hyllyjen välistä. Jos suosiota tulee, alkuperäiset fanit muistelevat kaiholla legendaarisia keikkoja, joissa oli 1-19 katsojaa. Toisinaan tiukimmat original-fanit eivät hyväksy uusherännäisiä, jotka ”diggaavat bändiä vain, koska se on suosit-tu”. Ei haittaa, bändille yleisössä on vain ihania ihmisiä, jotka ovat vapaaehtoisesti paikalla.

Vaikka bändi tekee kotiläksynsä, ottaa virheistä opikseen ja painaa joka keikalla paremmin kuin koskaan, tehokkain keikanparantaja tehdään yhdessä yleisön kanssa. Se on se huumaava kierre, joka syntyy, kun bändi hoitaa hommansa ja saa yleisöltä minkä tahansa vihjeen siitä, että nyt toimii. Bändi lisää höyryä, yleisö syttyy, tunne tarttuu, kierrokset nousevat ja yhtäkkiä ei enää ole Artistia, Joka Suorittaa eikä Yleisöä, Joka Ihmettelee. Tämä tapahtuu tusinankin katsojan edessä, mutta huimaaviin tehoihin päästään vasta, kun:

 

äänenpaine [katsojat] ≥ äänenpaine [PA-laitteisto]

 

kaava

(Ei informaatiota. Tarkoitettu tekemään sivusta vetävämmän näköinen)

Kovin olin nuori silloin, kun Kari Peitsamon Skootteri nosti Tavastian katon taivaisiin ja Kari kiitti: “Te teitte tän!” Taisi osoittaa minuakin sormella ja hoki vaan: “Te teitte tän.” Silloin en ihan tajunnut, mitä tuli tehtyä – mehän vaan katsottiin ja taputettiin ja huudettiin ja sellasta kaikkee!

Seuraava mahdollisuus kattoremonttiin on tasan kuukausi Tavastiasta: 14.10 Golden Classic Caféssa, mukana esiintyjä, joka on totisesti tottunut siihen, että kiehuu!

_________________

[1] Likilaskuinen puoliympyrä, jossa katsojien eturivin etäisyys lavan keskipisteestä saadaan vähentämällä salin leveyden puolikkaasta kolmen ihmisen paksuus.

[2] Pitäiskö jäädä vai juoda/ei täällä oo ketään/jos jäis pääsis puolikaaren eturiviin/jos kuitenkin jois/MIKÄ TÄN BÄNDIN NIMI ON?

Kirjastokiertueesta

Teemu

Aika harvoin käy niin, että yhtye keksii hyvän idean. Melkein yhtä harvoin idea on edes jotenkin toteuttamiskelpoinen. Todella harvoin käy niin, että se toteutetaan.

E Street Punksin kirjastokiertue toteutetaan. Tietenkään sitä ei tapahtuisi ilman managerin ponnisteluja ja kirjastoväen myönteistä suhtautumista. Alan yleisen käytännön mukaisesti soittajat olisivat puoli vuotta asiaa vatvottuaan todenneet, että ”Äh, en mä tiedä.” Ja sitten alkaisi joku muu asia kiinnostaa (esim. murtomaahiihto) ja asia olisikin unohdettu. Nyt koko paketti oli kolmessa viikossa kasassa.

KEIKKOJA KIRJASTOISSA?

”Siis, ei v…u”,
Tzuidu (basisti, Slaiding Gebards)

Missä tahansa kirjastossa käy joka ilta enemmän ihmisiä kuin keskivertobändin klubi-keikalla. En ole kysynyt dosentilta, kävin katsomassa. Näin on. Kirjastonjohtajan harmiksi kirjaston asiakkaat juovat vähemmän alkoholia kuin klubin asiakkaat, mutta toisaalta muistavat paremmin palauttaa mahdollisesti lainaamansa tavarat. Kirjaston asiakkaat ehkä myös muistavat jotain kuulemastaan. Tämä saattaa olla yhtyeen etu.

Jotenkin tuntuu, että se sopii meille. Ja meidän yleisölle.

Voidaan olettaa, että kirjastossa E Street Punksin näkee ihmisiä, jotka eivät koskaan tulisi meitä klubille katsomaan. Mutta mikään ei estä meidät klubeilla jo nähneitä kansalaisia tulemaan kirjastokeikalle. Eikä tarvitse olla edes kirjastokorttia mukana. Ei maksa mitään, eikä bändi tienaa mitään. Sehän on… kulttuuria! Kirjastosysteemi on yksi tämän maan parhaista asioista, joten osallistun toimintaan mielelläni.

” Suihkuun en mene, ….tana ”
– Jytgy (basisti, Ultimeta Punsishment)

Olen tätä ennen soittanut kaksi kertaa kirjastossa. Silloin Kreivin Aikaan-yhtyeemme esitti kirjastoon soveltumatonta musiikkia kirjastoon todella soveltumattomalla äänenvoimakkuudella. Ei mitään järkeä. Ei hiventäkään. Tilaisuudet olivat kuitenkin hyviä. Jäi tunne, että tässä voisi olla oikein tehtynä paljonkin järkeä. E Street Punks toteuttaa seuraavat järkevät asiat:

  1. Soitetaan sopivalla voimakkuudella. En jaksa enää itsekään kuunnella hirveää möykkäämistä.
  2. Ei verta. Vain hikeä ja kyyneleitä.
  3. Elämä on kuin suudelma.

Listaa voidaan täydentää yhdessä kesän aikana. Samalla voi lainata pari Päätaloa. Tervetuloa.

” Kirjat on Ok. Mutsi luki mulle ääneen Törkytehtaan. ”
– Sidu (basisti, 100% Meatbåll)

” Mun mutsi luki Taru Sormusten Herrasta. Örkkejä molemmissa.”
– Teemu (basisti, E Street Punks)

E STREET PUNKS – KIRJASTOKIERTUE

5.6.2017 Helsinki, Töölö
27.6.2017 Espoo, Iso Omena
4.7.2017 Helsinki, Kirjasto 10
2.8.2017 Helsinki, Rikhardinkatu
16.8.2017 Vantaa, Tikkurila
31.8.2017 Espoo, Entresse
4.9.2017 Helsinki, Jätkäsaari
19.9.2017 Espoo, Sello
26.9.2017 Helsinki, Malmi

Soitto alkaa klo 18. Vapaa pääsy.

E STREET PUNKS – Rock`n`rollia aikuisille ja sellaisiksi aikoville.

HUOM:

Miehet: Kirjastoissa käy paljon mukavia naisia.
Naiset: Kirjastossa harvemmin tulee joku mörkö nuolemaan korvaa.