E Street Punks musavideoita, keikkaa ja radio-ohjelmaa – huh huh!

Viime aikoina on puhdetta riittänyt videoiden parissa. Uusimpana äsken julkaistu video Tavastialta. Mitäs tykkäät?

Huomenna 14.10.2017 keikka Golden Classicsissa. Katso tarkemmat tiedot täältä ja tule paikalle. Hieno ilta luvassa! Sunnuntaina 15.10.2017 E Street Punks radioshow uusintana klo 12. Roll FM 102 MHz tai rollfm.fi.

Mainokset

Ettehän sitten soita liian lujaa?

The Duke

Teimme 9 keikkaa kirjastoissa. Teemu sen keksi. Keikkoja sopiessa suurin huoli oli tuo otsikossa mainittu. Ilmoitimme kirjastoille, että ihan akustiselta pohjalta ei onnistu, mutta lupasimme käyttää äänentoistolaitteita hyvän, miellyttävän, kuulijaa hivelevän ja ei-liian-lujan balanssin luomiseksi. Tämä onnistui.

Kirjastojen työntekijät hoitivat pelipaikat kuntoon moitteettomasti ja ilahduttavan usein huomasimme henkilökunnankin kuuntelevan keskittyneesti. Yksi kohdeyleisömme merkittävä sektori onkin lukeneisto. Toinen on rock-musiikin arvostajat.

Bändi oppi soittamaan hiljaa ja vielä hiljempaa. Aluksi tietysti hirvitti – rock’n’rollin oudoimpia hetkiä ON hiljaisuus. Eli sitä kohti siis useammin! Saimme vihiä biiseistä, jotka toimivat erittäin hyvin kevyemmälläkin otteella. ”Tytöt ei enää nää”-biisin hitaammasta ja rennommasta versiosta taisikin tulla lopullinen. Osa meistä oppi laulamaan paremmin, kun ei tarvinnut, eikä voinut, puskea.

Yleisöä oli vähän, jonkin verran ja vähän vaihtelevasti. Paljon oli kuitenkin ihmisiä, jotka kuuntelivat. Muutahan musikantti ei toivo kuin että joku kuuntelisi. Iloksemme bongasimme myös katsojia jotka TODELLA katsoivat. Terveisiä Rouvalle Tikkurilasta! Ja Selloon myös!

Aivan oma lukunsa olivat Sellon ja Malmin kirjaston pikkuneidit, jotka kuulivat rytmin kutsun ja ottivat sen ilolla vastaan, jopa kontaten. Ja aina kun ollaan elämää mullistavien asioiden äärellä, on hyvä välillä juosta äidin syliin!

IMG_7492

E Street Punks hyppii, veuhtoo ja hikoilee kirjastoissa ihan niin kuin olisi isompikin keikka. Tietysti. Onko vaihtoehtoja? Muistakaamme aina C. Hugo Häkkisen kuolemattomat sanat: ”Jos et sä ota polvee Iisalmessa, et sä kyl ota Lontoossakaan”.

Kolmannen keikan paikkeilla pääsimme sinuiksi äänentoiston kanssa ja aloimme surffata tilanteen päällä. Tuolloin kiertueen sloganiksi vakiintui pahoittelu-joka-ei-pahemmin-pahoittele:
”Jos musiikki tuntuu tulevan liian lujaa, niin LUKEKAA KOVEMPAA!”

Golden Classics Cafe & Bar 14.10.2017 ohjelma julki

Ylpeänä julkistamme jo perinteeksi muodostuneen Golden Classics Cafe & Bar syksyisen keikan ohjelman.

La 14.10.2017 Golden Classics Cafe & Bar, Jätkäsaari

Klo 21.30 E Street Punks
Klo 23.00 The Hel-Gators

Lue myös pähkinöiksi menneen managerimme taustoitus asiaan. FB-tapahtuman löydät täältä ja koko keikkakalenterimme täältä.

Olet lämpimästi tervetullut!

TAVASTIA-KLUBI 14.9. KLO 20:10:06

The Duke

 

RAMONES: SWALLOW MY PRIDE

THE SOLUTION: GET ON BACK

LITTLE RICHARD.: OOH! MY SOUL

ROY ORBISON: IN THE REAL WORLD

KING CURTIS: MEMPHIS SOUL STEW

20:30: E STREET PUNKS

Aloitusaika muuttui edellisen blogin jälkeen. Liput täältä.

Yllä ennakointibiisit niille, jotka haluavat olla ajoissa parhailla paikoilla. Kymmentä yli tulee 1 punk, 1 soul ja 1 rock’n’roll. Ja sitten tietysti Roy ja King. Kun Memphisin soulpata alkaa kunnolla porista, bändi nelistää lavalle ja näkee –mitä? Suomalaisen puolikaaren1? Epämääräistä haahuilua2 kaikilla ulosmenoreiteillä? Vellovan yleisömassan? Ehkä ei vielä.

Bändi tekee joka tapauksessa parhaan keikkansa. Läpilyömättömien orkestereiden täytyy parantaa suoritustaan jatkuvasti. Niinpä menestyjien parhaat illat tapahtuvat usein ennen suurta suosiota. Silloin, kun on vielä jotain lunastettavaa. Kun fanit pitää poimia käsipelillä, yksi kerrallaan, vaikka sitten kirjaston hyllyjen välistä. Jos suosiota tulee, alkuperäiset fanit muistelevat kaiholla legendaarisia keikkoja, joissa oli 1-19 katsojaa. Toisinaan tiukimmat original-fanit eivät hyväksy uusherännäisiä, jotka ”diggaavat bändiä vain, koska se on suosit-tu”. Ei haittaa, bändille yleisössä on vain ihania ihmisiä, jotka ovat vapaaehtoisesti paikalla.

Vaikka bändi tekee kotiläksynsä, ottaa virheistä opikseen ja painaa joka keikalla paremmin kuin koskaan, tehokkain keikanparantaja tehdään yhdessä yleisön kanssa. Se on se huumaava kierre, joka syntyy, kun bändi hoitaa hommansa ja saa yleisöltä minkä tahansa vihjeen siitä, että nyt toimii. Bändi lisää höyryä, yleisö syttyy, tunne tarttuu, kierrokset nousevat ja yhtäkkiä ei enää ole Artistia, Joka Suorittaa eikä Yleisöä, Joka Ihmettelee. Tämä tapahtuu tusinankin katsojan edessä, mutta huimaaviin tehoihin päästään vasta, kun:

 

äänenpaine [katsojat] ≥ äänenpaine [PA-laitteisto]

 

kaava

(Ei informaatiota. Tarkoitettu tekemään sivusta vetävämmän näköinen)

Kovin olin nuori silloin, kun Kari Peitsamon Skootteri nosti Tavastian katon taivaisiin ja Kari kiitti: “Te teitte tän!” Taisi osoittaa minuakin sormella ja hoki vaan: “Te teitte tän.” Silloin en ihan tajunnut, mitä tuli tehtyä – mehän vaan katsottiin ja taputettiin ja huudettiin ja sellasta kaikkee!

Seuraava mahdollisuus kattoremonttiin on tasan kuukausi Tavastiasta: 14.10 Golden Classic Caféssa, mukana esiintyjä, joka on totisesti tottunut siihen, että kiehuu!

_________________

[1] Likilaskuinen puoliympyrä, jossa katsojien eturivin etäisyys lavan keskipisteestä saadaan vähentämällä salin leveyden puolikkaasta kolmen ihmisen paksuus.

[2] Pitäiskö jäädä vai juoda/ei täällä oo ketään/jos jäis pääsis puolikaaren eturiviin/jos kuitenkin jois/MIKÄ TÄN BÄNDIN NIMI ON?

TAVASTIA-KLUBI 14.9. KLO 19.53.17

The Duke

Roy Orbison: In the Real World

King Curtis: Memphis Stew

E Street Punks

 

Billy Joel julkaisi biisin ” Say Goodbye to Hollywood” vuonna 1976, Ronnie Spector & the E Street Band levytti parhaan version vuotta myöhemmin. ”Bobby’s driving through the city tonight in a hot new rent-a-car…”. Jokainen pysähdys liikennevaloissa on elämää suurempi, Little Stevenin tuottama äänivalli kaatuu uljaasti päälle ja Ronnie Spectorin ääni on Ronnie Spectorin ääni – tietenkään siitä ei tullut hittiä.

Halusin suomentaa tämän unohdetun järkäleen. Pääsin kertosäkeeseen ”Heitä hyvästit Tavastialle jotain jotain…” kun huomasin, että ei mene rytmisesti ihan oikein, mutta ajatushan on mahtava! Ensin yritin tietysti keksiä amerikankokoisen tarinan laulajasta joka/bändistä jonka laulaja/heistä kahdesta jotka yö erotti…”Helsinki – savun ja sumun kaupunki…” Tultuani järkiini päätinkin kirjoittaa dokumentin omasta elämästäni.

ESPtuikebwrajaus

1) Nuorten ihmisten bändit eivät yleensä pääse Tavastialle. (Eri mälsää!)

2) Joidenkin nuorten ihmisten bändit pääsevät Tavastialle. (Ja se on meille ihan oikein!)

3) Joidenkin entisten nuorten bändit eivät yleensä pääse Tavastialle. (Niinpä.)

Ja valmis! Näinkin mutkikkaita polkuja pitkin syntyy keikan avausbiisejä.

Olen unelmoinut pääsystä Tavastialle aika kauan – yksin sinne ei kyllä kannata minkään bändin yrittää. E Street Punks on tarvinnut matkaseuraksi Riikan, Juhan, Lauran, Mekun, Ainon, Marjan ja monta muuta. 40 minuuttia Urho Kekkosen kadulla on hyvä alku.

Roy Orbison ja King Curtis.

ESPTV – jatkoon vai ei?

E Street Punks TV-sarja on nyt kokonaisuudessaan nähty. Voit katsoa kaikki jaksot tästä postauksesta. Ensimmäisellä kaudella tutustuttiin bändin jäseniin ja kuultiin bändin ensimmäiset äänitykset demoista singleihin. E Street Punks – punk’n’soul’n’rock’n’rollia aikuisille -ja sellaisiksi aikoville.

Tuleeko toista kautta? Se jää nähtäväksi. Kerro mitä olet mieltä.

ESPTV – Kausi 1. Jakso 1/5. Teemu kuljettaa meidät moottorisahoista romanttisiin elokuviin ja tekstiviesteistä jääkiekkoon. Sellainen on Keith Richardsin röntgenkuvan näköinen basistimme Teemu. Tää on kaikki tässä (säv/san The Duke, sov. E Street Punks)

ESPTV – Kausi 1. Jakso 2/5. Ilmojen halki käy Mikon tie. Eikä ilman kissoja selvitä tästä jaksosta. Rumpalimme Mikko on kolmiyhdyssanavirtuoosi ja oman elämänsä taistelulentäjä. Perusasioihin (säv/san The Duke, sov. E Street Punks)

ESPTV – Kausi 1. Jakso 3/5. Juhana kertoo tarinansa. Luvassa on kitaroita, laulua, purjeveneitä, lihapullia, käärmeitä ja paljon muuta. Heleä-äänisen laulaja-kitaristimme Juhanan kanssa ei koskaan ole tylsää. Kaikki mikä voi mennä pieleen (säv/san The Duke, sov. E Street Punks)

ESPTV – Kausi 1. Jakso 4/5. Ulle muuttaa maalle. Kevät on aina uuden kasvun aikaa ja Ullella onkin suunnitelmat valmiina. Akustinen kitara, hyvää tahtoa ja kavereita. Ja musiikin pitää olla aidossa formaatissa. Sellainen mies on saksofonistimme Ulle. Mä pidän sut (säv/san The Duke, sov. E Street Punks)

ESPTV – Kausi 1. Jakso 5/5. Kitaristimme The Duke kertoo mikä on oikea kysymys musiikin tekemisessä. Tervetuloa aikuisten runopoikien maailmaan. Radan varresta löytyy kaikenlaista. Ja lisää tulee. Vain yksi elämä (säv/san The Duke, sov. E Street Punks)